Kunniajäsenemme Heimo Hiirsalmen 90-vuotisjuhlat Piikkiössä 2023
Heimon 90v tervetulotoivotus
Tervetuloasanat
Ja sitten itse asiaan eli hyvin lyhyesti elämänkaareni syntymästä tähän päivään.
Synnyin Turussa Sirkkalankadulla Heidekenin synnytyslaitoksella. Virallisesti minut on merkitty syntyneeksi Piikkiössä Ootoisten kylässä Rauhalan pientilalla.
Minä sain nimen tässä vuonna 1779 valmistuneessa Piikkiön pappilassa. Minut kastoi rovasti ja runoilija August Verner Jaakkola. Hän oli hyvin isänmaallinen henkilö. Äitini kertoman mukaan A.V. Jaakkola kasteen toimitettuaan totesi "niin Suomen Heimo". Isänmaallisuuden minä sain siis jo tuolloin kasteen mukana tässä talossa.
Tämän pappilarakennuksen eteläpuolella rinteessä on puutarha, jonka perusti vuosina 1757-1763 muiden luottamustoimiensa ohella Piikkiön seurakunnan kirkkoherrana toiminut kuuluisa tiedemies, tutkimusmatkailija ja kasvitieteilijä, professori Pietari Kalm. Hänen ajaltaan tallella on edelleen kookas kolmihaarainen tammi sekä ainakin tuoksuvatukka ja ukkomansikka. Näyttää siltä, että minun kastamiseni tällaisen historiallisen puutarhan ja puiston ympäröimässä talossa on ollut saattamassa minut kasvitieteilijäksi.
Minusta tuli siis kasvitieteilijä. Ensin olin vuosina 1961-1966 Turun yliopiston Kasvitieteen laitoksen assistentti ja sen jälkeen lokakuun 1. päivästä 1966 lähtien Piikkiön Yltöisissä sijainneen Maatalouden tutkimuskeskuksen Puutarhantutkimuslaitoksen erikoistutkija pääkohteena marjakasvit ja etenkin niiden jalostus. Syksyllä 1988 minut nimitettiin kyseisen laitoksen johtajaksi, jossa virassa olin syyskuun 10. päivänä 1995 tapahtuneeseen eläkkeelle jäämiseen asti.
Kasteessa sain nimen ja minut otettiin Piikkiön seurakunnan yhteyteen, mutta jotain muutakin tuolloin tapahtui. Näyttää näet siltä, että jokin korkeampi voima on johdattanut maallista vaellustani niin, että minusta tuli isänmaallinen puutarhakasvien parissa elämäntyöni tehnyt tutkija.
Minä olen mielelläni piikkiöläinen, enkä kaarinalainen. Kotini on koko elämäni ajan ollut Piikkiössä, yliopiston assistentti ajan tosin asuimme vajaa kolme vuotta Turussa. Kaukana syntymäkodista en päivälleen 29 vuotta kestänyttä elämäntyötäni suorittanut. Rauhalan pientila sijaitsee näet havupuumetsän takana vain noin kilometrin päässä Yltöisistä, sen itäpuolella.
Asumme tänä päivänä Piikkin ydinkeskustassa. mutta minä haen henkistä ja fyysistä hyvinvointia kerrostalolokeron ulkopuolelta omenapuiden ja marjapensaiden keskeltä Peimarin selkään rajoittuvalta Rauhalan rannalta. Arla ei valitettavasti ole enää jaksanut seurata minua Puuhamaahamme.
Edellä oleva osoittaa, että me juhlistamme tänään tätä yhdeksänkymmenvuotista elämänkaartani juuri oikeassa ympäristössä. Te täällä nyt Piikkiön pappilan salissa edustatte ydinperheen lisäksi elämäni eri vaiheita.
Heimo Hiirsalmi
Marjaana Simula-Bergin esittämä runo "hiirsalme Heimo"
Hiirsalme Heimo 90-vuatisvärsy 19.09.2022
Arvosa Arla, Heimo ja hiirsalmelaise,
ja kaikk lapse, miähe ja naise!
Kalevala tarustoistaki tuttu puu o tammi.
Mikä meijä miäles kasvaiska mahtavammi.
Runko oksistoines o tavattama suur
ja vahvast maankamaras kii o paalujuur.
Sen katves voi elellä mone sukupolve tyyne ja tyrsky,
eikä stää hevil kaad edes mylvivä myrsky.
***
Täst saadanki juhlakalu ikkäntymisse aasisilt:
Piikkiö Otoisil vuan 1932 synnys tämä pilt.
Turu Heidekkenil ol viralisest syntymstart
ja täsä samases paplas nimeks ristitti Heimo Mart.
Isä Mart viljel maat ja turkiksi tarhas.
Lea-äit vauvahoido lisseks tek huushollis ja karjan paris parhas.
Samas taloudes isovanhemppie apu ol oiva.
Varsinki Aina-mamma Heimol kerkes antama hoiva.
”Pislanporsto” akkunast he katteliva luantto ja kulkijoitte meno:
”Olik Peimari rantta vai heil päi keno…”
Aikanas Aina-mamma ja Juho-pappa Piikiöhö päätymises ol mone sorti mutki mutten täll kertta stää enemppä tutki.
***
Kanskoulu Heimo käve koko 6 vuade kaava.
Soda loppues asia kuitenki uude kääntte saava.
Vaik sillo Suames ol monttalai murhet ja surkku,
Heimo pääs oppikouluhu Turkku.
Monimuatone ol häne opintiä ja tyäs latu
nii, ett hän ittelles väittel jopa tohtori hatu!
Piikkiö maataloudetutkimuskeskukses tyä ohel hänel ol ikiaikkane oppimiskuur
ja lopultas häne hoidettavaks tul oikke prohvessuur.
***
Kaiken takan o tiätenki naine,
ymmärtäväine ja rakastavaine.
Pyynnöst Arla Teppala partio jouljuhlaha Heimolt kuuse sai.
Juhlas jottalai vispilkauppaki käytti kai..
Seoravaks urheilukentä laedalt päädytti elokuvi.
Se jälkke rupes löytymä ai enemmä yhteist huvi.
Näättäk se kiikertä, kaakerta ja kaeva,
Se ol rakkaus ko heit vaeva.
***
Piikkiös v. 63 viätetti heijä hää
ja sit Turkku muuto tähde Piikkiö toviks taaha jää.
Vuassie saatos heil synnys kaks poikka,
joitte aikusikkä seoravaks jo loikka.
Juha Marti vaimo o Mia Mari(a)
ja Lila Elisabet o Petri aviopari.
Jälkkasvu perheissi synnys kaikkiastas viis:
Henni, Ville, Aatu, Teemu ja Saku, siis.
Ko isovanhemppie ohimoi korista hianokseltta jo harma hapse,
sillo iloks ova myäs lastelapse.
***
No, pitkä ura jälkke v.95 Heimo siirrys panksuunil.
”Puuhamaa” lisseks aikka löödys monel harrastuksel ja duunil.
Ny puheaihe vuade 95 elokuuhu linkase
ja syntymkottihin Laitila Vidilä Simulaha pinkase.
Vanhempan, Lea ja Seppo, ol käsken meijä mukula sin vaarimpual,
misä täpötäyn ol jokane seslonk, soffa ja tual.
Tuttuje lisseks paikal ol meil viarast Salo seudu sukku.
Kerral siin tuliki uussi sukulaissi melkone tukku!
***
Kokkontumises Simula sukuseora perustamisehdotus esil tuatti,
ja seorava vuade aikan sil sit grunt luatti.
Kirkonkirjoist ja arkistoist menne sukupolve kaivetti esil ens.
Heimo kaik ne sukukirjoihi ja -kanssihi tallens.
Eri sukuhaaroist mone ova fölis häärän
keräte dokumentei ja muisttiatto selk väärän.
Salapolisein ova toimin ko ”Vanh Kettu”.
Ja Heimon toimest kirjoihi kaik o tallennettu.
Järvise Joukolt synnys kiri Vidiläst , Simula maisemist,
ja Heimo 10-vuatishistoriikil täydennys viäl julkasulist.
Sukukokoust, -juhla ja reisui o ollu 27 vuade aikan monttalai.
Korona kyl toiminna pariks vuadeks melkke nollaha sai.
***
V.1997 Snää pj:n. hallitukse kans istutit sukutamme Simula pihanurmikol.
Se yleväs, symboline teko ol.
Siit Snuu ja mnuu sukulaisuude hassumpiki hoksa,
näättäk, Aina –mamma isä ja mnuu isoisä isä ova sukupuus yks ja sama oksa.
Ylemmist haaroist tlee siis semssi terkui,
ett Snää, Heimo, ja mnuu isä, Seppo, olet pikkuserkui.
Semsenki väläykse sukusyyni fölisäs toi,
ett Aina Sofian kans me olla kumpanenki Simula flikoi.
Kuulemma nostalkianälkkähä Aina–mamma ahmis Laitla Sanomi ko parast ”pannkakko”:
”Jos vaik veljenpoja eli Laitla Faari pakina olis päässy siin jakko…”
***
Snää, Heimo, oles sukuseora perustajie joukos aktiivisest ura uurtan
ja meijä kaikkie pualest väsymät puurtan.
Luanikast Snuun kans o kuulut samaha ”simulaissakki”.
Ny Snuul kumartae kohoteta hattu taik lakki!
Koko sukuseora pualest Snuu sydäme pohjast kiitetä
ja lämmiä onnittelu sama syssy liitetä.
Lopuks Ykän kans me gratuleerata viäl raumaks näi:
FRISKI MYÄTTÄST MYÄS ETTIPPÄI!
Marjaana & Yrjö Piikkiössä 18.09.2022